PEFC-kriteerit

PEFC-metsäsertifoinnin kriteerit – PEFC FI 1002:2014

Sivusto sisältää toistaiseksi vain PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit. Sivuston sisältöä kehitetään parhaillaan.

Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan
Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna
Kriteeri 3: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat
Kriteeri 4: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen
Kriteeri 5: Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan
Kriteeri 6: Puuston terveydestä huolehditaan
Kriteeri 7: Energiapuuta korjataan kestävästi
Kriteeri 8: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon
Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan
Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
Kriteeri 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään
Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan
Kriteeri 13: Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta
Kriteeri 14: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä
Kriteeri 15: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja
Kriteeri 16: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä
Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta
Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla
Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä
Kriteeri 20: Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti
Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan
Kriteeri 22: Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan
Kriteeri 23: Työnantajavelvoitteita noudatetaan
Kriteeri 24: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä
Kriteeri 25: Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti
Kriteeri 26: Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään
Kriteeri 27: Jokamiehenoikeudet turvataan
Kriteeri 28: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä
Kriteeri 29: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään
Kriteeri 30: Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään
Kriteeri 31: Poronhoidon toimintaedellytykset turvataan
Kriteeri 32: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti

Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan

Kriteeri

Metsätaloudessa noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia.

Ahvenanmaan maakunnassa sovelletaan kuitenkin Ahvenanmaan lainsäädäntöä ja viranomaispäätöksiä siltä osin kuin ne kuuluvat Ahvenanmaan itsehallinto-oikeuteen.

Indikaattorit

Oikeuden tekemät ratkaisut ja viranomaisten päätökset (1), joissa metsän omistajan/haltijan tai metsäorganisaation (2) toiminnan on todettu olleen sertifioidulla alueella sertifikaatin voimassaoloaikana metsä-, ympäristö- tai työlainsäädännön vastaista.

Määritelmät

1) Tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on valituskelpoisessa ratkaisussaan todennut, että metsän omistaja/haltija tai metsäorganisaatio ei ole noudattanut metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä tai niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Esimerkkejä viranomaisten päätöksistä ovat:

  • maaseutuviraston tekemä metsälain (1093/1996) 20 § 2 momentin mukainen metsänuudistamistöiden teettämispäätös
  • maaseutuviraston tekemä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 15 § 3 momentin mukainen takaisinperintäpäätös
  • alueellisen ympäristöviranomaisen tekemä luonnonsuojelulain (1096/1996) 57 § 1 momentin mukainen päätös ja
  • työsuojeluviranomaisen työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 §:n mukainen päätös tai 16 §:n mukainen käyttökielto.

2) Metsäorganisaatioilla tarkoitetaan Suomen metsäkeskusta, metsänhoitoyhdistyksiä, metsäteollisuusyrityksiä, Metsähallitusta sekä muita metsäsertifiointiin sitoutuneita organisaatioita.

Palaa alkuun


Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna

Kriteeri

(ary) Hakkuissa ei ylitetä alueen suurinta kestävää hakkuumäärää (3) auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla (4). Viisivuotisjakson hakkuumäärä (5) voi kuitenkin luonnontuhon vuoksi olla suurinta kestävää hakkuumäärää suurempi. Kriteeriä sovelletaan, kun sertifioitu pinta-ala on vähintään 700 000 ha.

(ry + mo) Metsävarojen määrä ja laatu turvataan huolehtimalla metsän uudistamisesta uudistushakkuissa.

Indikaattorit

(ary) Viisivuotisjakson hakkuumäärää verrataan alueelle laskettuun suurimpaan kestävään hakkuumäärään.

(ry + mo) Oikeuden tekemät ratkaisut ja viranomaisten päätökset1), joissa metsän omistajan/haltijan on todettu laiminlyöneen uudistamisvelvoitteen.

Määritelmät

3) Suurimpana kestävänä hakkuumääränä pidetään kulloinkin voimassa olevan metsätalouden alueellista tavoiteohjelmaa varten tehdyn laskelman viisivuotiskaudelle suhteutettua keskiarvoa.

4) Vastaavana aikana puustoon (runkopuuhun) sitoutuu enemmän hiiltä kuin sitä poistuu runkopuun korjuussa. Metsien puusto säilyy hiilinieluna tiettynä ajanjaksona silloin kun puuston kasvu on suurempi kuin poistuma.

5) Hakkuumäärään sisältyy vuosittaisen runkopuun eli tukki- ja kuitupuun sekä pienkiinteistöjen käyttämän polttopuun hakkuumäärä (Metsätilastollinen vuosikirja 2013, s. 186, taulukko 5.9 Hakkuukertymä alueittain).

Palaa alkuun


Kriteeri 3: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat

Kriteeri

Hakkuisiin liittyvien lakisääteisten velvoitteiden ja metsäsertifioinnin kriteerien täyttymiseksi hakkuutoimenpidealueelle laaditaan ennen hakkuita metsänkäyttöilmoitus tai erillinen ympäristöselvitys (6) niissä tapauksissa, joissa metsänkäyttöilmoitus ei ole lakisääteinen eikä sitä ole tehty.

Kriteeri ei koske kotitarvehakkuita.

Indikaattorit

Hakkuuseen on tehty metsänkäyttöilmoitus tai erillinen ympäristöselvitys.

Määritelmät

6) Ympäristöselvitys sisältää arvion toimenpiteen tekemisen vaikutuksista seuraavien kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen:
- suojelualueet (kriteeri 9)
- metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (kriteeri 10)
- uhanalaisten lajien elinpaikat (kriteeri 12)
- kiinteät muinaisjäännökset (kriteeri 30)
- maanomistajan omalla päätöksellään rajaamat tai kaavoituksella rajatut riistanhoito-, virkistys- tms. kohteet.

Yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-alueilla kaavan laadinnan yhteydessä laadittu ympäristöselvitys kattaa kriteerin vaatimuksen.

Palaa alkuun


Kriteeri 4: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen

Kriteeri

Metsänomistajalla on käytössään päätöksentekonsa tueksi ajantasaiset tiedot (7) tilansa metsävaroista, luontokohteista ja kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä arvio hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotarpeista.

(ary) Alueellisella metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

Indikaattorit

(ary) Alueelle on laadittu metsien tilaa ja käyttöä kuvaava suunnitelma (8).

Metsänomistajalla on metsätalouden tavoitteiden määrittelyssä sekä metsätoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytössään metsikkökohtaiset metsävaratiedot sertifioidulla alueella. Vaatimusta ei sovelleta, jos metsänomistajan sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on yhteensä alle 50 ha.

Määritelmät

7) Tiedot kattavat:
- metsikkökohtaiset puusto- ja maaperätiedot
- metsikkökohtaiset metsänhoitotarpeet
- hakkuumahdollisuudet
- Natura 2000 -alueet
- kriteerissä 10 määritellyt metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt
- kriteerissä 12 määritellyt uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat
- valtion rahoittamat ympäristötukikohteet ja pysyvän suojelun kohteet
- muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, joista on olemassa luotettavat sijaintitiedot.

Tietojen ajantasaisuus tarkistetaan vähintään kymmenen vuoden välein.

8) Tällaiseksi suunnitelmaksi katsotaan esimerkiksi alueellinen metsäohjelma.

Palaa alkuun


Kriteeri 5: Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan

Kriteeri

Metsänomistajille metsäpalveluita tarjoavilla toimijoilla (9) on käytössään laadunseuranta (10) työn laadun hallintaan metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvissä töissä (11).

Indikaattorit

(ary + ry) Metsänhoitotöitä toteuttavilla toimijoilla on laadunseuranta laadun varmistamiseen metsänhoitotöissä.

Metsänomistajan ja toimijoiden metsäpalvelusopimuksissa on edellytetty, että toimijalla on käytössään laadunseuranta työn laadun varmistamiseen.

Määritelmät

9) Toimijoilla tarkoitetaan metsänomistajille metsäpalveluita tarjoavia yrityksiä kuten metsänhoitoyhdistyksiä, metsäyhtiöitä ja metsäpalveluyrittäjiä.

10) Työn laadunseurannalla tarkoitetaan menettelytapaa, jolla osoitetaan tehdyn työn laatu asetettuihin vaatimuksiin nähden. Laadunseuranta voi olla työn toteuttajan tekemää omavalvontaa ja/tai ulkopuolisen tahon tekemää seurantaa.

11) Metsänhoitotöihin luetaan kuuluviksi seuraavat työlajit: maanmuokkaus, kylvö, istutus, taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus.

Palaa alkuun


Kriteeri 6: Puuston terveydestä huolehditaan

Kriteeri

Kuusenjuurikäävän (Heterobasidion parviporum) ja männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) leviämistä estetään riskikohteiden (12) puunkorjuussa. Juurikäävän torjunnassa käytetään käyttäjille turvallisia menetelmiä (13).

Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita.

Puutavaran varastoinnissa huolehditaan hyönteistuhojen torjunnasta.

Indikaattorit 

Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus sertifioidulla alueella ja toimijakohtaisesti (14) on vähintään 85% riskikohteiden hakkuupinta-alasta (15).

Kasvatushakkuissa vaurioituneiden puiden keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia kasvamaan jätetyistä kasvatuskelpoisista puista. Vaurioituneiden puiden osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona. Kivennäismaiden (16) kasvatushakkuissa metsäkoneiden aiheuttamien ajourapainumien keskimääräinen osuus on enintään viisi prosenttia ajourien pituudesta. Ajourapainumien osuus lasketaan vuosittain viiden edellisen vuoden korjuujäljen tarkastustulosten liukuvana keskiarvona. (17), (18)

Työn tilaajalla (57) on suositukset hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta.

Puutavaran varastoinnissa noudatetaan metsätuhojen torjunnasta säädettyä lakia (1087/2013). Toimivaltainen viranomainen ei ole päätöksellään asettanut lain 24 §:n mukaisia uhkasakkoja tai uhkia eikä antanut 25 §:n mukaisia tuomioita, jotka liittyvät hyönteistuhojen torjunnan laiminlyönteihin puutavaran välivarastoinnissa.

Määritelmät

12) Riskikohteilla tarkoitetaan metsälain eteläisen ja keskisen Suomen alueilla sijaitsevia havupuuvaltaisia hakkuukohteita, joilla puunkorjuu tehdään toukokuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisenä aikana.

13) Käyttäjille turvallisia menetelmiä ovat havupuukantojen käsittely harmaaorvakka- tai urealiuoksella sekä sienitautien leviämistä aiheuttavien havupuiden kantojen poisto uudistushakkuualueelta. Uudistushakkuualue, jolta kannot on poistettu juurikäävän leviämisen estämiseksi, sisältyy torjuntatoimenpitein käsiteltyyn pinta-alaan.

14) Toimijalla tarkoitetaan tässä kriteerissä hakkuuoikeuden haltijaa.

15) Torjunta-toimenpiteiden osuus lasketaan käsiteltyjen ja riskikohteilla tehtyjen hakkuiden pinta-alojen suhteena. Laskelma tehdään sertifiointialueelta toimivilta metsäorganisaatioilta kerättyjen tietojen perusteella.

16) Hakkuukohteet jaetaan kivennäis- ja turvemaiden kohteisiin. Kivennäismaaksi katsotaan kasvupaikka, jossa turvekerroksen paksuus on alle 30 cm.

17) Kasvatushakkuut, vaurioitunut puu, kasvatuskelpoinen puu ja ajourapainuma sekä muut korjuujäljen mittaamisessa käytetyt termit on määritelty metsälaissa (1092/1996) ja valtioneuvoston asetuksessa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013). Korjuujäljen tarkastusmenettelyn tulee olla vertailukelpoinen Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän maastotarkastusohjeen kanssa.

18) Korjuujäljen tarkastukset tuottavat omat puustovaurio- ja ajourapainumaprosentit tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille. Kriteerin tarkoittama puustovaurioiden ja ajourapainumien osuus lasketaan vuosittain sertifiointialueella tehtyjen tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuiden kokonaispinta-aloilla painotettuna keskiarvona.

Palaa alkuun


Kriteeri 7: Energiapuuta korjataan kestävästi

Kriteeri

Korjattaessa latvusmassaa ja kantoja hakkuualoilta toimitaan tavoilla, jotka ottavat huomioon hakkuualan puuntuotoskyvyn ja monimuotoisuuden sekä vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat.

Kasvatushakkuiden energiapuun korjuussa säästetään mahdollisuuksien mukaan riistatiheikköjä.

Energiapuuviljelmiä varten ei oteta käyttöön luonnontilaisia soita.

Uudistushakkuualoille jätetään korjaamatta biomassaa:
- latvusmassaa (19) noin 30% mahdollisimman tasaisesti
- säästökantoja (20) vähintään 25 kpl/ha, savi- ja silttimailla vähintään 50 kpl/ha
- lisäksi aiemmissa hakkuissa jääneet kannot sekä alle 15 cm paksut kannot.

Juurikäävän saastuttamilta alueilta voidaan korjata kaikki havupuun kannot.

Energiapuun korjuussa ei korjata kriteerin 14 tarkoittamia eläviä säästöpuita eikä vaurioiteta järeitä lahopuita.

Energiapuun korjuussa noudatetaan seuraavia kohdevalintaperusteita.

a) uudistusalojen latvusmassan korjuuseen sopivat kohteet:
- kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat.

b) uudistusalojen kantojen korjuuseen sopivat kohteet:
- kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat         turvemaat
- jos uudistusalalla on männynjuurikääpää, kaikki kangasmaiden kasvupaikat karukkokankaita lukuun ottamatta.

c) kasvatushakkuiden kokopuun korjuuseen sopivat kohteet:
- kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat. Kuitenkin jos kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 %, kokopuun korjuuta ei tule tehdä.

d) boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa latvusmassaa voidaan korjata tai tehdä kokopuun korjuuta, jos metsikön puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.

Biomassan säästämistä koskevat vaatimukset eivät koske yleis- ja asemakaava-alueiden niitä alueita, joilla metsälakia ei sovelleta.

Indikaattorit

Energiapuun korjuu on tapahtunut alueella kriteerin edellyttämällä tavalla, kun

a) edellä mainittujen arviointitunnusten (korjuukohteiden valinta, uudistushakkuualoille jätettävän biomassan vähimmäismäärä, säästö- ja lahopuiden turvaaminen ja vesiensuojelutoimenpiteet) suhteen erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen kohteiden osuus korjuualasta on seurannan (21) tulosten perusteella vähintään 90%

b) luonnontilaisia soita ei ole ojitettu energiapuuviljelyksiä varten.

Määritelmät

19) Latvusmassaa ovat latvat, oksat, neulaset ja lehdet. Työn tilaajalla (57) on ohjeet latvusmassan jättämistä koskevan vaatimuksen toteuttamiseen.

20) Säästökannoiksi lasketaan viimeisimmässä hakkuussa syntyneet, halkaisijaltaan yli 15 cm paksut kannot.

21) Seuranta voi olla sertifikaatin haltijan tai toimijan oma seurantajärjestelmä tai esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen toteuttama luonnonhoidon laadunseuranta.

Palaa alkuun


Kriteeri 8: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon

Kriteeri

(ary + ry) Sertifiointialueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta (22) on tehty vuosittain vähintään 60%.

(mo) Metsänomistajan metsissä on tehty vähintään 60% 5-vuotiskauden taimikonhoitotarpeesta (23).

Indikaattorit

(ary) Luonnonvarakeskuksen tilastoimia taimikonhoidon (24) työmääriä verrataan esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) vastaavan alueen arvioituun taimikonhoitotarpeeseen(22).

(ry + mo) Taimikonhoidon (24) työmääriä seurataan vuosittain ja toteutumaa verrataan metsävaratiedon perusteella tehtyihin toimenpide-ehdotuksiin (23).
(mo) Toteumaa arvioidaan viiden vuoden liukuvana keskiarvona.

Määritelmät

22) Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa taimikonhoitotarve on sertifiointijakson alkamisajankohtana voimassa oleva, esimerkiksi VMI:ssa alueelle arvioitu taimikonhoitopinta-alaehdotus (seuraavan viisivuotiskauden aikana hoitoa tarvitsevat taimikot).

23) Taimikonhoitotarpeeseen lasketaan metsikkökuviot, joihin on metsävaratiedoissa merkitty taimikonhoitoehdotus (lähimmän viisivuotiskauden aikana toteutettavat).

24) Taimikonhoitoon kuuluvat seuraavat työlajit: taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus.

Palaa alkuun


Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan

Kriteeri

Suojelualueiden (25) tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä.

Indikaattorit

(ary) Suojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsäviranomaisen ja alueella toimivien metsäorganisaatioiden tiedossa ja muiden metsäsertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden tiedossa tarvittavin osin.

Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsänomistajan tiedossa.

Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet suojelualueilla tai niiden ulkopuolella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä suojelualueille aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä.

Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet Natura 2000-alueilla metsätalouden toimenpiteistä aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Natura-alueilla metsätaloustoimenpiteet tehdään sen lain asettamin velvoittein, jolla Natura-alue on perustettu. Lisäksi noudatetaan ympäristöviranomaisen ja maanomistajan yhteisesti sopimaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa tai vastaavaa.

Määritelmät

25) Kriteerissä tarkoitettuja suojelualueita ovat luonnonsuojelulain mukaisesti perustetut luonnonsuojelualueet.

Palaa alkuun


Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Kriteeri

Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että seuraavat vaatimukset toteutuvat:

a) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n mukaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia suojeltuja metsäisiä luontotyyppejä, jotka luonnonsuojeluviranomainen on luonnonsuojelulain 30 §:n mukaisesti päätöksellään määritellyt ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle tai haltijalle, ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä kohteella vaarantuu.

b) Metsälain (1093/1996) 10 §:n mukaisten luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten sekä ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tai vahvistavalla tavalla. Kohteissa ovat sallittuja myös ne toimenpiteet, joille metsäviranomainen on myöntänyt luvan metsälain 11 §:n perusteella.

c) Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat, tärkeimmät ominaispiirteet valtaosalla ao. kohteesta. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia.

Kohdan c) luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt, niiden tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ovat:

1. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet
Kriteerissä tarkoitettujen suppien syvyys on vähintään 10 metriä ja niiden alaosassa on selvästi havaittava kellarimainen pienilmasto. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on pienilmaston synnyttämä, ympäristöstään erottuva kasvillisuus, joka säilytetään rajoittamalla hakkuut vain supan reunojen ylimpään osaan. Kriteerissä tarkoitetut puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet sijaitsevat harjujen kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsisuuntaisilla rinteillä. Tärkein säilytettävä ominaispiirre on paahdelajisto, joka säilytetään jättämällä kohde metsittämättä.

2. Ojittamattomat korvet
Kriteerin tarkoittamiin elinympäristöihin sisältyvät ojittamattomat (26) kuusivaltaiset korvet, jotka eivät lukeudu metsälain 10 §:ssä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, ja joissa kuollutta puustoa on vähintään 20 m3/ha. Alle puolen hehtaarin kohteella kuollutta puusto tulee olla vähintään 10 m3. Korpien tärkein säilytettävä ominaispiirre on pohjaveden pinnan korkea taso, jota ylläpidetään jättämällä kohteet ojittamatta. Korpien puustoa voidaan käsitellä kasvatushakkuin sekä yksittäisiä puita poistamalla.

3. Ojittamattomat lettorämeet
Ojittamattomien lettorämeiden säilytettävät ominaispiirteet ovat rimpi- ja mätäspintojen vaihtelu ja turpeen runsasravinteisuus. Näitä ylläpidetään jättämällä lettorämeet ojittamatta ja metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

4. Lehtipuuvaltaiset lehdot
Kriteerissä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen (27) puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy.

5. Puustoltaan vanhat metsät
Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset:
I. Vallitsevan puuston ikä on Etelä-Suomessa yli 160 vuotta ja Pohjois-Suomessa yli 200 vuotta (28)
II. Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko
III. Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha
IV. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 15% ja Pohjois-Suomessa vähintään 20% puuston tilavuudesta.

Kohteen ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsikkö metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle.

6. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat
Kriteerin tarkoittamia tulvametsiä ja metsäluhtia luonnehtii vuotuinen tulvarytmi. Meren, järvien, jokien ja purojen luontaisen tulvimisen ja pintaveden vaihtelujen aikaansaamien kangasmaiden tulvametsiköiden ja turvemaiden metsäluhtien tärkein ominaispiirre on pintaveden luonnollinen vaihtelu, jota säilytetään jättämällä alueet ojittamatta. Puustoa voidaan käsitellä kasvatus- ja suojuspuuhakkuin tai yksittäisiä puita poistamalla lahopuun säilyminen turvaten.

Mikäli tässä kriteerissä tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pinta-alaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa c) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuun ottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta edellä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle.

Indikaattorit

Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen metsätalouden toimenpiteissä:
a) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on vaarantunut.
b) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa metsälain 10 §:n erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät ole säilyneet.

Kohdissa a) ja b) ominaispiirteet eivät ole säilyneet kriteerissä tarkoitetulla tavalla, jos kohteella on toimittu tahallaan tai tuottamuksellisesti luonnonsuojelu- tai metsälain vastaisesti.

Kohdassa c) kuvatut luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt ovat säilyneet ennallaan tai lähes ennallaan seurantatulosten(21) perusteella. "Lähes ennallaan" tarkoittaa, että kohdassa c) lueteltujen elinympäristöjen tärkeimmät, säilytettävät ominaispiirteet ovat säilyneet yli 90 prosentilla kohteiden kokonaispinta-alasta.

Määritelmät

26) Kriteerin mukaisia korpia ovat ojittamattomat korvet sekä sellaiset ojitetut korvet, joissa ojituksella ei enää ole kuivattavaa vaikutusta.

27) Lehtipuuvaltaisella tarkoitetaan lehtoa, jossa lehtipuiden osuus puuston tilavuudesta on yli 50%.

28) Pohjois-Suomi käsittää Suomen metsäkeskuksen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueyksiköiden alueet. Etelä-Suomi käsittää muut alueyksikköalueet.

Palaa alkuun


Kriteeri 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään

Kriteeri

Luonnontilaisten (29) ja harvinaistuneiden (30) suotyyppien säilyminen turvataan.

Indikaattorit

Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta (31).

Kunnostusojituksia tehdään vain sellaisilla alueilla, joilla ojitus on lisännyt selvästi puuston kasvua (32).

Kunnostusojituksessa ja muussa vesitalouden järjestelyssä otetaan erityisesti huomioon harvinaistuneet suotyypit sekä niiden luonnontilaan palautumisen mahdollisuudet.

Luonnontilaisten avosoiden sekä ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden (32) reunaan jätetään riistanhoidollinen 5–10 metriä leveä suojakaista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja jolla säilytetään pensaskerros sekä pienikokoista (33) puustoa.

Määritelmät

29) Luonnontilainen suo on ekosysteemi, joka kerryttää turvetta ja jossa ei ole näkyvissä ihmistoiminnan aiheuttamia luontaisen vesitalouden muutoksia tai muita merkittäviä ihmistoiminnan jälkiä. Kasvupaikka on suota, jos maata peittää turvekerros tai pintakasvillisuudesta yli 75% on suokasvillisuutta. Kasvatushakkuin säännöllisesti hoidettua metsää, joka ei sisälly kriteerissä 10 määriteltyihin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin, ei pidetä kriteerin tarkoittamana luonnontilaisena suona.

30) Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTu 2008) erittäin tai äärimmäinen uhanalaiseksi luokiteltuja (EN- ja CR-luokat) suoluontotyyppejä Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kohteet on lueteltu standardin liitteessä 2.

31) Uudisojituksella ei tarkoiteta yksittäisten laskuojien tekoa luonnontilaisille soille välttämättömästä ojitusteknisestä syystä. Kunnostusojitusalueisiin sisältyviä ojittamattomia suoalueen osia voidaan ojittaa, mikäli se on tarkoituksenmukaista ojitusalueen vesitalouden järjestelyn kannalta eikä se vaaranna merkittävästi kunnostusojitusalueella suo- ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Kriteeri ei rajoita metsälain perusteella mahdollisesti edellytettyä vesitalouden järjestelyä turvemaiden uudistusaloilla eikä uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) tarkoittamia ojituksia.

32) Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista ottaen huomioon kasvupaikan ravinteisuus, lämpösumma ja kohteella kasvavan puuston määrä. Tarkoituksenmukaisiksi kunnostusojituskohteiksi ei katsota puuntuotannollisesti vähätuottoisia turvemaita, joilla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden ja joita ei koske metsälain 5a §:n mukainen uudistamisvelvoite.

33) Pienikokoiseksi puustoksi katsotaan rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm puusto.

Palaa alkuun


Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan

Kriteeri

Metsätalouden toimenpiteissä turvataan

a) erityisesti suojeltavien lajien (34) tunnetut elinpaikat, jotka alueellinen ELY-keskus on rajannut ja ilmoittanut kohteen omistajille ja/tai haltijoille

b) luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien (35) lisääntymis- ja levähdyspaikat

c) muiden uhanalaisten lajien (34) tiedossa olevat elinpaikat Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamallin (36) mukaisesti.

Indikaattorit

(ary) Metsäorganisaatiot (2) ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin (36) uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytöstä.

Alueellisen ELY-keskusten rajaamat ja luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisesti kohteen maanomistajalle ja/tai haltijalle ilmoittamat, erityisesti suojeltavien lajien elinpaikat, joiden käsittelyohje tai -suositus (37) on annettu kohteen omistajalle/haltijalle.

Luonnonsuojelulain 49 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 5 mukaisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat.

Muiden uhanalaisten lajien metsänomistajalle tiedoksi saatetut elinpaikat Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamallin mukaisesti.

Määritelmät

34) Luettelo erityisesti suojeltavista ja muista uhanalaisista lajeista on valtioneuvoston luonnonsuojeluasetuksen muuttamisesta antaman asetuksen (913/2005) liitteessä 4.

35) Luontodirektiivin liitteen IV(a) Suomessa esiintyvät eläinlajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5.

36) Toimintamallilla tarkoitetaan Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa valmisteltua ja vuonna 2010 julkaistua toimintamallia.

37) Kohdekohtainen käsittelyohje, jonka alueellinen ympäristöviranomainen on antanut kohteen omistajan ja/tai haltijan tietoon.

Palaa alkuun


Kriteeri 13: Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta

Kriteeri

Metsäpaloista ja palon vaurioittamasta puuaineksesta riippuvaisen lajiston elinympäristöjä ylläpidetään ja lisätään luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla. Kriteeriä ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa tai jos sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on yhteensä alle 200 000 ha.

Indikaattorit

Alueella vuosittain tehtyjen luonnonhoidollisten kulotusten lukumäärä (38) on vähintään 1 kulotus/vuosi/200 000 hehtaaria (39) . Mikäli sääolot ovat alueella olleet kulotukselle poikkeuksellisen epäsuotuisat, tämä otetaan huomioon kulotusmäärän toteutumista arvioitaessa.

Määritelmät

38) Kulotusten lukumäärään luetaan paahderinteiden ja säästöpuuryhmien poltot, uudistusalojen kulotukset sekä kaskeamiset, yli viiden hehtaarin laajuiset metsäpalot ja suojelualueilla tehdyt ennallistamispoltot.

39) Hehtaarimäärä tulkitaan sertifioidun metsätalousmaan pinta-alan mukaan.

Palaa alkuun


Kriteeri 14: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä

Kriteeri

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja uudistushakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita (40) että järeää runkolahopuustoa (41) .

Indikaattorit

Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla (42). Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla.

Määritelmät

40) Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita.

Säästöpuiksi jätetään
- petolintujen pesäpuut
- järeät katajat
- vanhat palokoroiset puut
- aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä
- muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä
- jaloja lehtipuita
- kookkaita haapoja
- puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia
- tervaleppiä
- kolopuita.

Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen, kriteerin 11 tarkoittamien avosoiden reunaan jätetyille suojakaistoille sekä kriteerin 17 tarkoittamien vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Uudistusaloille jätettyjen säästöpuuryhmien maanpinta säilytetään rikkomattomana, eikä niiden alustoja raivata. Säästöpuita ei tule jättää turvallisuusriskin takia tärkeiden rakenteiden, kuten liikenneväylien tai sähkö- ja puhelinlinjojen, välittömään läheisyyteen eikä muinaisjäännösten päälle. Osa säästöpuista voidaan tehdä tekopökkelöiksi.

Kriteerissä 11 ja 17 tarkoitetuille suojakaistoille jätetyt puut sisältyvät säästöpuuston määrään, kun ne täyttävät säästöpuustolle asetetun läpimittavaatimuksen.

41) Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Lahopuulla ei tarkoiteta taloudellista käyttötarkoitusta varten pystyyn kuivatettuja keloja eikä kuollutta havupuustoa silloin, kun sen korjaamatta jättäminen olisi vastoin lakia metsätuhojen torjunnasta (1087/2013).

42) Leimikolla tarkoitetaan puunkorjuuta varten rajattua tai merkittyä saman metsänomistajan omistamaa metsäaluetta, joka voi koostua useista erillisistä ja eri tavoin sekä eri aikaan hakattavista metsikkökuvioista.

Palaa alkuun


Kriteeri 15: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja

Kriteeri

Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja (43) erityistapauksia (44) lukuun ottamatta.

Indikaattorit

Vuosittain on laadittu yhteenveto muiden kuin Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien uudistamispinta-alasta.

Määritelmät

43) Siperianlehtikuusi rinnastetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluviin puulajeihin.

44) Erityistapauksia ovat muun muassa puisto- ja taajamametsiköiden perustaminen, joulukuusten kasvatus ja havujen tuotanto, maiseman hoidon tai kulttuuriympäristön säilymisen vuoksi istutetut metsiköt ja puut sekä hybridihaavan viljely.

Palaa alkuun


Kriteeri 16: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä

Kriteeri

Metsänviljelyssä ei käytetä muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa eikä muutakaan metsänviljelyaineistoa, jonka käyttöä viranomainen (45) ei ole hyväksynyt.

Indikaattorit

Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei ole metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain (241/2002) valvonnasta vastaavien viranomaisten tietojen mukaan käytetty metsänviljelyssä.

Määritelmät

45) Metsänviljelyaineiston kaupan valvonnasta ja metsänviljelyaineiston hyväksymisestä vastaava viranomainen Suomessa on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Palaa alkuun


Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta

Kriteeri

Vesistöjen (46) ja lähteiden varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään.

Suojakaistalla ei tehdä
- maanmuokkausta
- lannoitusta
- kantojen korjuuta
- pensaskerroksen kasvillisuuden raivausta (47)
- kemiallista torjuntaa kasvinsuojeluaineilla (48) .

Suojakaistalta voidaan poimia muuta puustoa kuin kriteerissä 14 mainittuja säästö- ja lahopuita siten, että kaistalla olevaa pensaskerrosta ja pienikokoista (33) puustoa säilytetään.

Indikaattorit

Käsittelyalueella (49) suojakaista on säilynyt kriteerin edellyttämällä tavalla silloin, kun seurannan perusteella (21) suojakaistan pituudesta yli 90 prosentilla maanpinta on pysynyt rikkoutumattomana ja kasvillisuudessa on säilynyt kerroksellisuutta. Suojakaistan leveys on rannan kasvillisuus ja maaston muoto huomioon ottaen vähintään 5–10 metriä.

Määritelmät

46) Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot.

47) Maisemallisista tai luonnonhoidollisista syistä, voidaan raivata pensaskerrosta tai pienikokoista puustoa vesistöjen rannoilla.

48) Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta.

49) Käsittelyalue on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta koostuva kokonaisuus tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuutai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella.

Palaa alkuun


Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

Kriteeri

Kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma, johon sisältyvät vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä laskuojaan, toteutetaan tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet.

Indikaattorit

Vesiensuojelusuunnitelmiin sisältyvät muun muassa:
- kunnostusojitukseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus vesistöjen veden korkeuteen
- kriteereissä 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen ja kriteerissä 11 määriteltyjen harvinaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien huomioon ottaminen
- kunnostusojituksesta mahdollisesti aiheutuva maaperän syöpymisvaara
- kaltevuussuhteet ja vesien johtaminen pois kunnostusojitusalueelta
- vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden mitoitus.

Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus (50) ELYkeskukselle.

Määritelmät

50) Ilmoituksella tarkoitetaan vesilain (587/2011, 5 luku 6 §) mukaista ilmoitusta.

Palaa alkuun


Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä

Kriteeri

Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) ja soveltuvilla (luokka II) pohjavesialueilla (51) ei käytetä (52) kemiallisia kasvinsuojeluaineita.

Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Turvemaiden tuhkalannoitus on kuitenkin sallittua.

Kantoja ei korjata luokan I pohjavesialueilta.

Indikaattorit

(ary) Metsäorganisaatioilla (2) on käytössään tai saatavilla vedenhankintaa varten tärkeiden (luokka I) ja soveltuvien (luokka II) pohjavesialueiden sijaintitiedot.

(ary) Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön rajoitukset on otettu huomioon metsäorganisaatioiden (2) työohjeissa ja suosituksissa. Luokan I pohjavesialueilla ei ole todettu seurannassa (21) kantojen korjuukohteita.

(ry + mo) Metsänomistajan saatavissa ovat sijaintitiedot vedenhankintaa varten tärkeistä (luokka I) ja soveltuvista (luokka II) pohjavesialueista.

(ry + mo) Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön rajoitukset on otettu huomion niiden käytössä. Kantojen korjuukohteita ei todeta luokan I pohjavesialueilla.

Määritelmät

51) Suomen pohjavedet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella vedenhankintaa varten tärkeisiin (luokka I), vedenhankintaan soveltuviin (luokka II) ja muihin (luokka III) pohjavesialueisiin.

52) Kasvinsuojeluaineiden käytöllä ei tarkoiteta taimitarhoilla tukkimiehentäin torjunta-aineella käsiteltyjen taimien istutusta pohjavesialueella eikä kantokäsittelyaineiden levitystä, kun levityksessä noudatetaan Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes (53)) kasvinsuojelurekisterissä antamia ohjeita ja rajoituksia.

Palaa alkuun


Kriteeri 20: Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti

Kriteeri

Metsien hoidossa ja puunkorjuussa käytetään vain hyväksyttyjä (53) kasvinsuojeluaineita.

Lehtipuuvesakkoja ei käsitellä metsänuudistamisaloilla eikä taimikoissa kemiallisin lehvästöruiskutuksin lukuun ottamatta käsittelyä haavan vesakoiden levittämän sienitaudin hävittämiseksi männyn taimikoista.

Kriteerissä 10 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita.

Kasvinsuojeluaineita käytetään vain välttämättömissä tapauksissa. Näitä voivat olla esimerkiksi metsänuudistamisaloilla taimia haittaavan pintakasvillisuuden torjunta, lehtipuiden kantojen käsittely, tukkimiehentäin torjunta, hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjunta ja metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien havupuutavaravarastojen käsittely hyönteistuhojen leviämisen estämiseksi.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö juurikäävän leviämisen estämiseksi on sallittua kantokäsittelyllä muualla kuin kriteerissä 10 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä.

Indikaattorit

(ary) Kasvinsuojeluaineiden suositeltava käyttäminen metsätalouden eri
toimenpiteissä sisältyy metsäorganisaatioiden (2) työohjeisiin ja suosituksiin.

Metsänomistajalla on käyttämiensä kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeet.

Määritelmät

53) Turvallisuus-ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksyy ja rekisteröi markkinoille tulevat kasvinsuojeluaineet. Valmisteiden biologinen hajoavuus on arvioitu valmisteen hyväksymisen yhteydessä ja markkinoilla on vain sellaisia valmisteita, joissa biologinen hajoavuus on hyväksyttävällä tasolla. Hyväksytyt kasvinsuojeluaineet on listattu Tukesin kasvinsuojelurekisterissä.

Palaa alkuun


Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan

Kriteeri

Työntekijöiden riittävä ammatillinen osaaminen varmistetaan.

Indikaattorit

Työn- ja urakanantajalla (54) on näyttöä siitä, että se on varmistunut työn
toteuttajien riittävästä osaamisesta kuhunkin tehtävänään olevaan työhön.

Työnantajalla on näyttöä siitä, että se huolehtii ammatillisen osaamisen (55)
ylläpidosta ja tarvittavasta kehittämisestä työsuhteen kestäessä.

Työn tekijällä on käytössään työssä tarvittavat yleisohjeet.

Työn tekijälle on annettu työmaakohtaiset työohjeet ja kartat, joissa on merkitty työmaan rajaus sekä huomioitu laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset (56). Tilaaja (57) vastaa ellei muuta ole sovittu, että epäselvä työmaan raja, toimenpiteen raja sekä vaikeasti havaittava erityisen arvokas luontokohde merkitään maastoon.

Määritelmät

54) Työn- ja urakanantajalla tarkoitetaan tapauksesta riippuen
työnantajarekisteriin rekisteröitynyttä työnantajaa, puunkorjuutyömaan
haltijaa tai aliurakoitsijan urakanantajaa. Tiedot työnantajarekisteriin
rekisteröidyistä työnantajista on saatavissa Yritys- ja
yhteisötietojärjestelmästä (YTJ).

55) Ammatillisen osaamisen voi saada joko ammatillisen koulutuksen tai
työkokemuksen kautta.

56) Muu vaatimus on esimerkiksi latvusmassan poistaminen niiltä
ulkoilureiteiltä, joista on tehty sopimus maanomistajan ja reitin ylläpitäjän
kesken.

57) Tilaajalla tarkoitetaan luonnollista tai juridista henkilöä, joka
urakointipalvelun ostajana ja työn teettäjänä tekee urakointisopimuksen ja
jolle työntulos luovutetaan.

Palaa alkuun


Kriteeri 22: Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan

Kriteeri

Työn toteuttajille ja työntekijöille luodaan edellytykset turvalliseen ja
laadukkaaseen työntekoon.

Indikaattorit

Työn- ja urakanantajalla (54) on menettely, jolla ne varmistavat, että teetetty työ ei vaaranna työn toteuttajien/työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

Työn toteuttajalla/Työntekijällä on käytössään yleiset työturvallisuusohjeet.

Työnantaja tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon työstä, työolosuhteista ja työajoista (58) aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.

Työnantaja on järjestänyt lainmukaisen työterveyshuollon (59).

Työnantaja järjestää olosuhteisiin sopivaa työkykyä ylläpitävää toimintaa.

Työnantaja, jonka henkilöstö on säännöllisesti vähintään (60) 30 henkeä, laatii
vuosittain yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa erityisesti palkkausta ja
muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman lain (61)
vaatimusten mukaisesti.

Edellä mainitut indikaattorit voidaan osoittaa täytetyksi, jos ne sisältyvät
organisaation työsuojelun toimintaohjelmaan tai henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmaan.

Työn toteuttajalle/työntekijälle on annettu tiedoksi työtä/työmaata koskevat
työturvallisuutta mahdollisesti vaarantavat tekijät ja maastokohdat.

Työhön liittyvät ohjeet on annettu työn toteuttajan/työntekijän ymmärtämällä
kielellä (62).

Työntekijällä on tarvittaessa käytettävissään yhteistä kieltä puhuva ja
ymmärtävä tulkkaustaitoinen henkilö työhön liittyvissä asioissa.

Määritelmät

58) Työajoista johtuvien haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen perustuu
työturvallisuuslakiin (738/2002, 10§).

59) työterveyshuoltolaki (1383/2001)

60) palveluksessa olevien työntekijöiden määrä joulukuun 31. päivänä

61) laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

62) Kun kyseessä on kielilain (423/2003) 3 §:ssä määritelty julkinen työn- tai
urakanantaja, noudatetaan myös kielilakia ja saamelaisten kotiseutualueella
saamen kielilakia (1086/2003).

Palaa alkuun


Kriteeri 23: Työnantajavelvoitteita noudatetaan

Kriteeri

Työn- ja urakanantajat (54) noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädäntöä (63),
työehtosopimuksia (64) sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa
lainsäädäntöä.

Työn- ja urakanantajat antavat työpaikkojen henkilöstön edustajalle
tilaajavastuulain edellyttämät tiedot (65).

Indikaattorit

Työnantaja tuntee häntä velvoittavien työehtosopimusten, työ- ja
sosiaalilainsäädännön sekä ulkomaalaista työvoimaa käytettäessä sitä koskevan lainsäädännön velvoitteet ja työnantajalla on menettelytapa-ohje, joilla varmistetaan voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen.

Työnantajat tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne.

Työaikalain piirissä olevien työntekijöiden työaikakirjanpito järjestetään ja
tehtyyn työaikaan perustuvat korvaukset ja lisät korvataan työaikalain tai
työehtosopimusten edellyttämällä tavalla. (66)

Työehtosopimusten ja edellä mainitun lainsäädännön rikkomuksista alueella
pyydetään lausunnot työntekijäjärjestöiltä.

Työnteon alkaessa työnantajan taikka tilaajan (57) on varmistuttava, että hänen sopimuskumppaninaan olevaa ulkomaalaista työn toteuttajaa taikka työntekijää on informoitu hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työn tekijänä Suomessa (67).

Määritelmät

63) Lainsäädännöllä tarkoitetaan Suomen lainsäädäntöä.

64) Työehtosopimuksilla tarkoitetaan Suomessa voimassa olevia
työehtosopimuksia.

65) laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa
käytettäessä (1233/2006)

66) Työaikalain (605/1996) 37 §:n mukaan työnantajan on kirjattava tehdyt
työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työaikalain 2 ja 39
§:ssä mainitaan ne ryhmät, joihin lakia ei sovelleta. Valtakunnallisella
työehtosopimuksella voidaan sopia poikkeuksia työaikaan liittyviin
määräyksiin työaikalain 40 §:n sallimissa rajoissa.

67) Vaatimus voidaan täyttää antamalla/esittelemällä työn tekijälle esimerkiksi ”Suomeen työhön” -opas, joka löytyy osoitteesta www.te-palvelut.fi. Oppaasta on julkaistu seuraavat kieliversiot: ruotsi, englanti, viro, venäjä, ranska ja puola.

Palaa alkuun


Kriteeri 24: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä

Kriteeri

Työn- ja urakanantajat (54) ovat maksaneet verot sekä sosiaaliturva- ja
työeläkemaksut. He edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa
vuokraavien yritysten maksavan verot sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksut sekä noudattavan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia (64) sekä
ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

Metsäorganisaatioiden (2) metsätyötä (68) koskevissa hankinnoissa noudatetaan hyviä hankintakäytäntöjä.

Indikaattorit

Tilaajan selvitykset:

a) Tilaajalla on asiakirjat tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekemisestä.
Selvitysvelvollisuus (69) tilaajavastuulain edellyttämistä asioista on, kun
urakointikokonaisuuden arvo ylittää tilaajavastuulaissa määritetyn arvon (70)
tai vuokratyövoiman käyttö ylittää 10 työpäivää.

b) Tarjouskilpailuun osallistuvien on vakuutettava täyttävänsä
tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet.

c) Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tarkistetaan aina ennen sopimuksen
tekemistä sekä hankintatavasta riippumatta vähintään vuosittain.

Hyvät käytännöt:

d) Urakanantajalla on kirjallisesti kuvattu hankintamenettely, jota se
noudattaa hankinnoissa. Menettely kerrotaan hankintaneuvotteluihin tai
tarjouskilpailuihin osallisille etukäteen.

e) Palveluiden hankinnassa tilaajan on varauduttava palveluntuottajan
mahdolliseen vaihtumiseen riittävän pitkällä (71) siirtymäajalla.

f) Tilaajavastuulain raja-arvon ylittävät urakointisopimukset tehdään
kirjallisina ja ne arkistoidaan.

g) Urakanantajalla on luettelo niistä alihankkijoista, joilta ne ovat ostaneet
kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana metsätalouden
urakointipalveluita.

h) Urakanantajat ilmoittavat alihankkijoilleen tiedossa olevista merkittävistä
urakointitoiminnan tuotantokatkoksista tai tuotannonrajoituksista riittävän
ajoissa ennen niiden aloittamista.

Sopimusehdot:

i) Alihankinta- tai vuokrasopimuksiin on sisällytettävä koko alihankintaketjussa
alla mainitut ehdot:
I. Sopimukseen on kirjattava tilattuun työhön tai tehtävään lain mukaan
sovellettava työehtosopimus tai työehtosopimukset.
II. Sopimussuhteen aikana alihankkijalla tai vuokrayrityksellä on
tilaajan pyytäessä velvollisuus esittää tilaajalle tilaajavastuulain
mukainen selvitys velvoitteiden hoitamisesta.
III. Sopimukseen on kirjattava oikeus irtisanoa tai purkaa sopimus, jos
toinen sopimuspuoli ei anna asianmukaista selvitystä velvoitteiden
täyttämisestä tai on selvityksen mukaan jättänyt olennaisia
velvoitteita hoitamatta eikä ole niitä viipymättä korjannut.

Määritelmät

68) Metsätyöksi katsotaan puunkorjuu ja siihen kytketyt muut työt,
metsänhoitotyöt ja metsänparannustyöt.

69) Tilaajan on saatava selvitys seuraavista asioista:
- selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996)
mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä
arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten
rekisteriin
- kaupparekisteriote
- todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä,
että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
- todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen
suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja
koskeva maksusopimus on tehty
- selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä
työehdoista.

70) 7 500 euroa vuonna 2014

71) Riittävän pitkällä siirtymäajalla tarkoitetaan ajanjaksoa neuvottelutuloksen
taikka tarjouskilpailun tulosten selviämisen ja sopimuksen mukaisen
palvelun aloittamisen välissä. Tämä tarkoittaa, että neuvottelut hankinnoista
tai tarjouskilpailu järjestetään niin, että neuvottelun tai tarjouskilpailun
tuloksen selviämisen sekä saavutetun sopimuksen mukaisen urakoinnin
toteuttamisen väliin jää riittävä aika sopeuttaa toimintaa ja resursseja.
Riittävänä aikana voidaan pitää yli vuoden mittaisissa urakointisopimuksissa
noin 2–4 kuukautta ja korkeintaan vuoden mittaisissa sopimuksissa noin 1–2
kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Siirtymäaikana urakointi jatkuu
normaalisti. Ko. aikarajoja ei voida pitää ehdottomina, koska tilanteet
vaihtelevat.

Palaa alkuun


Kriteeri 25: Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti

Kriteeri

Ryhmäsertifioinnissa mukana oleville metsänomistajille tarkoitettuun
täydennyskoulutukseen, henkilökohtaiseen tai ryhmäneuvontaan osallistuvien
henkilöiden määrä on vuosittain vähintään 20% alueen metsänomistajien
lukumäärästä (72).

Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia.

Indikaattorit

Alueella toimivan Suomen metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten,
metsäteollisuusyritysten ja metsäoppilaitosten sekä sertifiointiin sitoutuneiden organisaatioiden tilastot niiden alueella järjestämistä metsänomistajien koulutustilaisuuksista sekä metsänomistajille antamasta henkilökohtaisesta (73) ja ryhmäneuvonnasta (74). Tilastoista tulee käydä ilmi koulutukseen ja neuvontaan osallistuneiden henkilöiden lukumäärä (75).

Koulutuksissa käsiteltäviä aiheita voivat olla mm. taloudellisesti kannattava
puuntuotanto ja puunkorjuu, metsäekologia ja talousmetsien luonnonhoito,
metsien monikäyttö, riistanhoito, metsäkulttuuri, omatoiminen metsänhoitotyö, jokamiehenoikeudet ja PEFC-metsäsertifiointi.

Määritelmät

72) Metsänomistajien lukumäärä lasketaan ryhmäsertifioinnissa mukana olevien metsänomistajien perusteella.

73) Henkilökohtaista neuvontaa ovat muun muassa maastokäynti metsä-
ammattihenkilön kanssa, muu sitä vastaava tilakäynti, metsäalan
verkkoneuvonta, metsänhoitotyön suunnittelu ammattihenkilön kanssa ja
ammattihenkilöltä saatu opastus metsätaloustöiden tekemiseen.

74) Ryhmäneuvonnalla tarkoitetaan indikaattorissa lueteltujen tahojen
metsänomistajille järjestämiä kursseja, verkkokursseja, metsäretkeilyitä ja
metsätyönäytöksiä.

75) Kriteerissä tarkoitettuun koulutukseen/neuvontaan osallistuneiksi henkilöiksi luetaan metsänomistajat ja muut tilan metsäasioiden hoitoon osallistuvat henkilöt.

Palaa alkuun


Kriteeri 26: Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään

Kriteeri

Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä ja vahvistetaan luontosuhdetta.

Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia.

Indikaattorit

Alueen metsäalan toimijat (76) tarkistavat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja
koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa toimenpideohjelman vuoden kuluessa sertifikaatin tarkistamisesta. Toimenpideohjelman toteuttamisessa pyritään aktiivisesti yhteistyöhön myös muiden asiasta kiinnostuneiden, alueella toimivien tahojen kanssa.

Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman
a) lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan
tietämyksen lisäämiseksi ja luontosuhteen vahvistamiseksi
b) metsäkäyntien toteuttamisesta yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa
c) metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten
harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi.

Toimenpideohjelmissa määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan
vuosittain.

Metsäsertifiointiin sitoutuneet ja muut toimenpideohjelmien laadinnassa mukana olleet tahot koostavat ja toimittavat tiedot omista tapahtumistaan sertifikaatin haltijalle.

Määritelmät

76) Kriteerin tarkoittamia alueen metsäalan toimijoita ovat muun muassa
Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset ja
puunhankintaorganisaatiot sekä yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt.

Palaa alkuun


Kriteeri 27: Jokamiehenoikeudet turvataan

Kriteeri

Metsissä liikkuminen, oleskelu ja luonnontuotteiden keruu ovat mahdollisia
jokamiehenoikeuksien (77) puitteissa.

Indikaattorit

Todennettuja jokamiehenoikeuksien rajoituksia ei ole merkittävästi.

Määritelmät

77) Jokamiehenoikeuksia ovat muun muassa
- liikkuminen esimerkiksi jalan, hiihtäen tai pyöräillen
- tilapäinen leiriytyminen toisen maalla
- metsämarjojen, sienten ja eräiden muiden luonnontuotteiden keruu
- kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen ja pähkinöiden
kerääminen.

Jokamiehenoikeudella ei saa
- tehdä tulta
- vahingoittaa puita tai pensaita
- vahingoittaa taimikoita tai viljelyksiä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
- kerätä rauhoitettuja kasveja tai jäkälää tai sammalia
- perustaa riistan ruokintapaikkoja-
- roskata ympäristöä.

Jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus ja sen rajat riippuvat alueen
vallitsevasta maankäytöstä.

Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Ympäristöministeriön laatimasta oppaasta
Jokamiehenoikeudet – Lainsäädäntöä ja käytäntöä (julkaisusarja Suomen
ympäristö 30/2012).

Palaa alkuun


Kriteeri 28: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä

Kriteeri

Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi- tai metallijätteitä eikä
vaarallisia jätteitä (78).

Indikaattorit

Metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä tapahtunutta roskaamista ei ole
havaittu maastotarkastusten yhteydessä.

(ary) Metsäorganisaatioiden (2) yleisohjeisiin sisältyy ohjeet jätteiden
asianmukaisesta käsittelystä.

Määritelmät

78) Vaarallisilla jätteillä tarkoitetaan jätelajeja, jotka on nimetty valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) liitteessä 4.

Palaa alkuun


Kriteeri 29: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään

Kriteeri

Ulkoilureittien (79) kulkukelpoisuutta, metsästys- ja riistanhoitomahdollisuuksia sekä luomuluonnontuotteiden keruumahdollisuuksia edistetään metsien monikäyttöedellytysten turvaamiseksi.

Indikaattorit

Ulkoilureitit rajataan maanmuokkauksen ja kantojen korjuun ulkopuolelle.
Reiteille ei jätetä latvusmassaa. Reitistöä varten tehdyt kiinteät rakenteet
säilytetään metsätalouden toimenpiteissä. Reittien kulkukelpoisuus on otettu
huomioon kriteerissä edellytetyllä tavalla, kun seurannan (21) mukaan ennallaan säilynyttä reittipohjaa on yli 90% sen toimenpiteiden alaisesta pituudesta ja kun reittiä ei ole katkaistu kulkukelvottomaksi tai on varmistettu vaihtoehtoinen reitti.

Metsäorganisaatiot (2) ja metsästysorganisaatiot (80) tekevät yhteistyötä
riistavahinkojen ehkäisemiseksi, riistanhoidon edistämiseksi ja riistaeläinten
elinympäristöjen turvaamiseksi.

Luomutuotteiden keruussa tarvittava tieto (81) lannoitus- ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä on käytettävissä julkisten tietojen (82) osalta viranomaisten välityksellä ja tarvittaessa niiden tilojen osalta, joilla on tehty sopimus luomutuotanto-ohjeiden noudattamisesta metsänomistajan tai hänen valtuuttamansa edustajan kanssa.

Riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi havupuuvaltaisiin taimikoihin jätetään
lehtipuita täydentävinä taimina.

Määritelmät

79) Ulkoilulain (606/1973) mukaisella ulkoilureittitoimituksella tai
maanomistajan kanssa erillisin sopimuksin perustetut ja merkityt
ulkoilureitit.

80) Metsästysorganisaatioilla tarkoitetaan Suomen riistakeskusta sekä Suomen Metsästäjäliittoa.

81) Tarvittavilla tiedoilla tarkoitetaan niiden kohteiden sijaintitietoja, joilla
muiden kuin EY-asetuksen 889/2008 liitteessä 1 mainittujen lannoitteiden ja
maanparannusaineiden sekä liitteessä 2 mainittujen torjunta-aineiden käyttö
on ollut mahdollista. Metsätaloustoimenpiteiden osalta tällä tarkoitetaan
metsälannoitettujen tai torjunta-aineilla käsiteltyjen kohteiden sijaintitietoja.
Yksityismetsissä tiedot toimittaa metsänomistaja tai hänen valtuuttamansa
taho tai Suomen metsäkeskus, muissa metsissä metsän omistaja/haltija tai
muu EVIRA:n luomukeruutuotteiden valvonnasta vastaavan tahon
hyväksymä toimija.

82) Julkisella tiedolla tarkoitetaan yksityismetsissä kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisella valtion tuella
rahoitettujen metsänterveyslannoitus- ja juurikääväntorjuntakohteiden
sijaintitietoja. Viranomaisilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi Suomen
metsäkeskusta ja ELY-keskuksia tai näiden valtuuttamaa toimijaa.

Palaa alkuun


Kriteeri 30: Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään

Kriteeri

Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että
muinaismuistolain (295/1963) vaatimukset toteutuvat. Muinaismuistolain
mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten (83) kaivaminen, peittäminen,
muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on
kielletty ilman lain nojalla annettua lupaa.

Indikaattorit

Oikeuden tekemät ratkaisut, joissa on todettu muinaismuistolain 1 §:n 2
momentin mukainen muinaismuistorikkomus.

Määritelmät

83) Tietoa kiinteiden muinaisjäännösten sijainnista löytyy Museoviraston
ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaali -verkkopalvelusta.

Palaa alkuun


Kriteeri 31: Poronhoidon toimintaedellytykset turvataan

Kriteeri

Poronhoitoalueella metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion metsäalueilla
metsätalouden toimenpiteet ja poronhoito sovitetaan yhteen paikallisen
yhteistyön avulla niin, että poronhoidon harjoittamisen edellytykset turvataan
pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti metsätalouden toimenpiteissä.

Indikaattorit

Tavoitteen saavuttamiseksi Metsähallituksen tulee olla yhteistyössä
asianosaisten paliskuntien edustajien kanssa silloin, kun se tekee sellaisia
toimenpiteitä, joilla voi olla oleellista vaikutusta poronhoidon harjoittamiseen.
Oleelliset toimenpiteet ja yhteistyön tarve tulee määritellä yhdessä niin, että
tavoite saavutetaan. Yhteistoiminnassa noudatetaan Metsähallituksen ja
Paliskuntain yhdistyksen 4.4.2013 yhdessä allekirjoittamaa sopimusta (84) sekä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmissa metsätalouden ja porotalouden yhteensovittamista käsitteleviä kohtia.

Määritelmät

84) Sertifiointikriteeri tarkoittaa kulloinkin voimassa olevaa sopimusta. Kriteeri koskee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen poronhoitoalueen valtion maita. Metsähallitus noudattaa kunkin paliskunnan kanssa sitä sopimusta, jossa paliskunta on mukana. Jos paliskunta sanoutuu irti kaikista
sopimuksista, Metsähallitus noudattaa poronhoitolain, Metsähallituksen
ympäristöoppaan ja luonnonvarasuunnitelmien kirjauksia.

Palaa alkuun


Kriteeri 32: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti

Kriteeri

Saamelaisten (85) kotiseutualueella valtion hallinnassa olevia alueita ja
luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään siten, että saamelaisten perinteisten
elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. (86)

Indikaattorit

Valtion metsien käytössä seurataan kansainvälisen oikeuden,
biodiversiteettisopimuksen artiklan 8j (87) ja perustuslain tarkoittamien
saamelaisten oikeuksien toteutumista sekä saamelaiskäräjien osallisuutta asian valmistelussa ja päätöksenteossa.

Saamelaiskulttuuriin kuuluvan perinteisen poronhoidon edellyttämät
toimenpiteet ja yhteistyön tarve määritellään saamelaisten kotiseutualueen
paliskuntien, saamelaiskäräjien, kolttaneuvoston ja Metsähallituksen välisellä
sopimuksella poronhoidon ja Metsähallituksen toiminnan yhteistyömenettelyistä ja yhteensovittamisesta.

Yhteistoiminnassa noudatetaan edellä mainittua sopimusta sen
voimaantulohetkestä alkaen sekä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmissa metsätalouden ja saamelaiskulttuurin yhteensovittamista käsitteleviä kohtia.

Määritelmät

85) Kriteerissä mainittuja saamelaisia ovat saamelaiskäräjistä annetun lain 3
pykälässä tarkoittamat henkilöt, saamelaisten kotiseutualueen kunnat on
määrätty lain 4 pykälässä, koltta-alue kolttalain 2 pykälässä. Saamelaisten
perinteisinä elinkeinoina pidetään Suomen perustuslain 17 pykälässä 3
momentissa tarkoitettuja elinkeinoja.

86) Tämä kriteeri koskee saamelaisten kotiseutualueen valtion maita.
Metsähallitus noudattaa kunkin paliskunnan kanssa sitä sopimusta, jossa
paliskunta on mukana. Jos paliskunta sanoutuu irti kaikista sopimuksista,
Metsähallitus noudattaa poronhoitolain, Metsähallituksen ympäristöoppaan
ja luonnonvarasuunnitelmien kirjauksia.

87) Biodiversiteettisopimus 8j: …kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten
yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy
biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta
merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin ja edistää ja laajentaa niiden
soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella sekä
rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa.

Palaa alkuun


www.pefc.fi